Sokerimuurahaista esiintyy yleisesti kodeissa ja laitoksissa. Sen tapaa monesti keittiöstä tai ruokakaapeista- ja varastoista. Se on perso makealle, joten sen löytyminen munkkipussista tai keittiön pöydältä mehukupista ei ole yllätys. Pihalla se viihtyy laatoitusten alla ja kivijalan vieressä tai kukkapenkeissä. Se aiheuttaa haittaa nostamalla hiekka esim. pihalaattojen alta.
Suurin suomessa esiintyvä muurahainen. Tekee joskus pesän puurakennuksiin. Siirtyy yleensä puurakenteisiin lähistöllä olevista kannoista tai lahoavista puupinoista. Jos rakenteissa esiintyy useampia pesiä voi alimpien hirsien kestävyys heiketä.
Ampiaisen pistos kasvoihin, tai kaulaan saattaa olla vahingollinen. Myös allergisesti pistokseen reagoiville useampi pistos voi olla kohtalokas. Loppukesästä ampiaisilla esiintyy usein ”häiriökäyttäytymistä” joka johtuu monesti toimettomuudesta, kun pesästä ei enää tarvitse huolehtia.
Noin sentin mittainen hopeinen vikkelä toukka. Se elää kosteissa sisätiloissa, esim. wc:t, kylpyhuoneet. Yleisiä kerrostalojen pohjakerroksissa ja rivitaloissa. Se pesii usein huoneistojen välisissä putkikanavissa ja väliseinien rakenteissa. Sokeritoukka liikkuu yleensä pimeällä. Sen nähdäänkin monesti vilahtelevan kun tilaan sytytetään valot. Monesti luullaan että se leviää viemärin kautta huoneistosta toiseen. Se ei kuitenkaan pysty sukeltamaan viemärissä olevan vesilukon läpi.
Metsätorakka elää luonnossa sammaleessa tai karikekerroksessa. Se voi joskus eksyä myös sisätiloihin. Etenkin syksyisin se saattaa hakeutua lämpimään. Se ei kuitenkaan menesty sisätiloissa pitkään. Sisällä metsätorakka on enemmän esteettinen haitta kuin varsinainen tuholaisongelma. Sen esiintyminen ei välttämättä vaadi torjuntakäsittelyä.
Haittahyönteiset -
Kärpäset -
Elintarviketuhohyönteiset -
Loiset -
Tekstiilituholaiset -
Tuhojyrsijät
Oli ongelmasi pieni tai suuri niin me autamme, ota meihin yhteyttä suoraan puhelimitse tai jätä yhteydenottopyyntö